Maailman kantaesitys Ovlá-ooppera Oulun teatterin suurella näyttämöllä tammikuussa 2026

Oulun teatterin Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistossa ovat kantaesitykset saamelaisooppera Ovlá, immersiivinen Faravidin maa ja kansainvälinen vierailu 100 % Oulu, jotka ovat osa Oulu2026-kulttuuriohjelmaa ja kulttuuri-ilmastonmuutosta. 

Oulun teatterin suurella näyttämöllä saa 16.1.2026 maailman kantaesityksen saamelaisooppera Ovlá, jonka kirjoittaa saamelainen näytelmäkirjailija Juho-Sire/Siri Broch Johansen, säveltää Cecilia Damström ja ohjaa Oulun teatterin ohjaaja Heta Haanperä. Oopperan orkesterina toimii Oulu Sinfonia ja kapellimestarina Oulu Sinfonian ylikapellimestari Rumon Gamba

Ovlá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.   

Teos nostaa Oulun teatterin suurelle näyttämölle Pohjoismaiden ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin.  

Vanhoissa oopperateoksissa on usein hyvin patriarkaalinen maailmankuva, ja niissä katsotaan maailmaa valtaapitävän kolonialistisesta näkökulmasta. Tästä syystä halusin, että vuoden 2026 ohjelmistoon tilaamamme maailman kantaesitysooppera tehdään vähemmistönäkökulmasta. Johansenin libretto on valtavan hieno, syvä ja ristiriitainenkin kertomus Ovlá-päähenkilön elämästä, ja sen kaikki tapahtumat ovat joko totta tai olisivat voineet tapahtua”, Oulun teatterin taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio kertoo. 

“Toiveeni on olla mukana tekemässä taideteosta, joka tuo esiin piileviä puolia Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän valtioiden kolonisoivasta käyttäytymisestä saamelaisia kohtaan. Haluan myös korostaa saamelaisten näkemystä maasta – Ovlá elää elämäänsä sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puolella Saamenmaata, kuten monet saamelaiset ovat tehneet ja tekevät edelleen. Meille Saamenmaa on maisemamme, emmekä näe kansallisia rajoja kovin oleellisina”, Juho-Sire/Siri Broch Johansen toteaa. 

Teoksen säveltää suomalainen säveltäjä Cecilia Damström konsulttinaan saamelainen säveltäjä Ánndaris/Anders Rimpi

Säveltäjäksi valitsimme yhdessä Oulu Sinfonian kanssa Cecilia Damströmin, jolla on kyky ja halu ottaa sävellyksillään kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin sekä dramaturgian tajua ja ennakkoluuloton suhtautuminen teosten monikielisyyteen”, kuvailee Lehmuskallio.  

Kuulemme musiikissa saamelaisen luonnon suurina ja pehmeinä sointikenttinä. Kauneuden takaa paljastuu kuitenkin kipeä kertomus kamppailusta: kolonialistiset vallat kuten Suomi, ovat riistäneet saamelaiselta alkuperäiskansalta heidän harmonisen yhteytensä luontoon, pyrkien korvaamaan sen teollistumisella ja laitostamisella. Tämä ristiriita heijastuu musiikissa, jossa luonnon vapaa virtaus asettuu vasten uhkaavan rytmin, järjestyksen ja kovuuden rakenteisiin. Orkesterin vuoropuhelun keskeltä nousevat esiin saamelaisjoikaajien omat äänet, jotka ilmentävät yksilön sitkeyttä ja voimaa taistella takaisin lapsuudessa riistettyä identiteettiä.  

Säveltäjä Cecilia Damström säveltää musiikin tiiviissä yhteistyössä saamelaismuusikoiden kanssa, jotka säveltävät oopperan kaikki joikut. Nämä joikut sulautuvat sävellykseen keskeisenä osana, kunnioittaen saamelaisten kulttuuriperintöään ja punoen heidän äänensä teoksessa yhteiseen musiikilliseen ilmaisuun.  

Saamelaiset taiteilijat vierailevina suunnittelijoina

Produktion vierailevina suunnittelijoina toimivat saamelaiset taiteilijat: lavastajana Geir Tore Holm, pukusuunnittelijana Helmi Hagelin ja valosuunnittelijana Øystein Heitmann. Oopperan äänisuunnittelusta vastaa Oulun teatterin Jari Niemi. Pääroolissa on Emil Kárlsen

Ovlá-oopperan ytimessä on toisaalta tiedonjakaminen ja vastuunottaminen valtiojohtoisista vääryyksistä ja toisaalta saamelaisten omien kokemusten nostaminen esiin. Samalla kun teos katsoo armottomasti yhteiskunnallisia rakenteita ja syrjintää, se katsoo lempeästi yksittäistä ihmistä. 

Pyrkimys on laajentaa käsitystä siitä, keiden tarinat kuuluvat suomalaisille suurille näyttämöille, tarjota saamelaistaustaiselle yleisölle mahdollisuus tunnistaa itsensä näyttämöltä sekä tehdä näkyväksi suurelle yleisölle oman kansallisvähemmistömme historia ja nykytilanne. 

Tiedostan, että operoimme herkällä alueella tässä ajassa, jossa aiheellisesti kysytään, kenellä on oikeus kertoa kenenkin tarinoita. Meillä ei valtaväestön edustajina ole omistajuutta saamelaisten tarinoihin, joten oli itsestään selvää, että teos pitää tehdä herkässä ja kuuntelevassa yhteistyössä saamelaistaiteilijoiden kanssa. Olen tarvinnut paljon asiantuntija-apua yhteistyökumppaniltamme Saamen kansallisteatterilta ja libreton kirjoittajalta. Voi olla, että teemme virheitä matkalla, mutta pelko niistä ei saa olla esteenä sille, että erilaiset näkökulmat saavat tilaa teattereiden näyttämöillä”, painottaa Lehmuskallio. 

Ovlásta on 20 esitystä 16.1.–28.2.2026 Ooppera toteutetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Saamen kansallisteatteri Beaivvášin ja Oulu2026:n kanssa. 

Liput nyt myynnissä!

Kuvassa: Mirjami Kukkola, Katariina van Earle ja Jared van Earle. Kuva: Janne-Pekka Manninen. Kuvauspaikka: Terwa Marina.

Sukellus Oulun puolifiktiiviseen, myyttiseen menneisyyteen 

Faravidin maa on teatteria, tanssia ja sirkusta yhdistävä teos, jossa Oululle ja Pohjois-Suomelle luodaan puolifiktiivinen, myyttinen menneisyys. Kantaesityksen kirjoittaa Eira Virekoski ja ohjaavat Alma Lehmuskallio ja Pirjo Yli-Maunula.  

Ensi-iltansa 22.8.2026 saava suurimuotoinen, paikkasidonnainen ja immersiivinen teos toteutetaan teatterin ulkopuoliseen, kaupungista löytyvään ennennäkemättömään esitystilaan ja se on Oulun teatterin ja Flow Productionsin yhteistuotanto.    

Faravidin maa sijoittuu myyttiseen Kvenlandiin ja käsittelee tarinoita, juuria, identiteettiä ja paikallisuutta fantasian ja sepitettyjen kertomusten kautta. Aiheina ovat armoton ja välillä epätoivoinen selviytyminen, minkälaisia sopimuksia teemme itsemme ja ympäristömme kanssa löytääksemme ja pitääksemme onnen ja miten se voi meidät yllättää.  

Myyttien maailmassa syntyään etsivät niin oululaiset kaupunginosat, pinttyneet sanonnat, kadonneet paikan henget ja jättiläiset, kuin paikalliseläimetkin mukaan lukien ihminen. Kalevalasta karataan, paskaan kaupunniin päädytään. Miten? Immersiivisen muodon vuoksi jokainen yleisö pääsee luomaan oman syntymyyttinsä seuraamalla valitsemiaan polkuja. Matkan varrella suuntaa tarjoavat vuoroin kaiken peittävä Pimeys ja sitä uhmaava kuriton nauru. 

Faravidin maa on osa vuonna 2022 alkanutta Oulun teatterin ja Flow Productionsin taiteellis-tuotannollista yhteistyötä, jonka edellinen ihastuttava hedelmä oli Vihreät niityt -produktio entisellä kuurojen koululla syksyllä 2024. Olen todella onnellinen teatterin puolesta, että pääsemme yhdessä jatkamaan Pirjo Yli-Maunulan ja Flow’n erittäin ansiokasta immersiivisten, paikkasidonnaisten esitysten sarjaa”, Lehmuskallio iloitsee. 

Inspiroivana lähtölaukauksena teokselle on toiminut tutustuminen Bengt Pohjasen pohjoisen taruja kokoavaan Faravidin maa -kirjaan ja myyttisen kuningas Faravidin tarinaan, jossa on niin paljon aukkoja, että se kutsuu työryhmän ja lopulta yleisön kuvittelemaan sekä luomaan lisää fiktiivistä historiaa.   

Näyttämöllä nähdään kuusi Oulun teatterin näyttelijää sekä sirkustaiteilijat ja tanssijat Katariina van Earle, Jared van Earle (AUS), Marta Alstadsæter (NOR), Kim-Jomi Fischer (NL), Emma Langmoen (NOR), Milla Virtanen ja Nikke Launonen

100% Oulu, kuva Kaisa Tiri.

Yksi eurooppalaisista teatterin kärkinimistä ja tavalliset oululaiset kohtaavat 

Sata oululaista astuu suurelle näyttämölle 14.8.2026 ensi-iltansa saavassa 100 % Oulu -teoksessa, jossa kansalaisten ääni tulee konkreettisesti kuuluviin. Esiintyjät valitaan tilastollisen ketjureaktion avulla niin, että he edustavat mahdollisimman kattavasti kaupungin väestöä – ikään kuin koko kaupunki olisi lavalla pienoiskoossa.  

100 % City on Berliinissä vuonna 2008 perustetun dokumentaarisen teatteriryhmän Rimini Protokollin konsepti. Ensimmäinen esitys nähtiin Berliinissä vuonna 2008, minkä jälkeen omat versiot on tehty yli 35 kaupungissa ympäri maailman. 100 % Oulu on konseptin ensimmäinen toteutus Suomessa, ja se on näyttämöllinen tapa tutustua Oulun ihmisiin sekä sen nykyhetkeen. 

Minua kiinnostaa ihan hirveästi, mitä asioita Oulusta nousee esiin, kun Rimini Protokoll lähtee katsomaan tätä kaupunkia tilastojen ja niiden näyttämöllistämisen kannalta. On myös ihana päästä todistamaan, miten teoksessa kohtaavat yksi eurooppalaisista nykyteatterin kärkinimistä ja aivan tavallinen oululainen, jolla ei välttämättä ole mitään suhdetta teatteriin. Tämä yhdistelmä on harvinainen”, Lehmuskallio kuvailee. 

Sata vapaaehtoista esiintyjää edustaa kaupunkia alati uudelleen järjestyvissä ryhmäkuvissa suurella, jatkuvassa muutoksessa olevalla näyttämöllä. Heitä voidaan tarkastella esimerkiksi iän, osoitteen, sukupuolen, poliittisen suuntautumisen, lempipubin, liikkumisvälineen tai voileipämaun perustella, ja pikkuhiljaa näyttämölle rakentuu erilaisten äänten meri, kaupungin ruumiillinen rakenne. 

”Toisilleen etukäteen tuntematon sadan hengen esiintyjäjoukko muodostaa yhteisön, joka ei olisi syntynyt missään muualla. Tämä joukko puolestaan luo yleisön kanssa yhteyksiä, joita ei pääsisi syntymään ilman tätä esitystä”, Lehmuskallio kertoo.

Faravidin maa – ja 100 % Oulu -esityksiin liput tulevat myyntiin myöhemmin.