Taianomainen esitys

Jo Taikatalvi-esityksen näyttelijöiden ensirepliikeistä on havaittavissa, että esitys on tehty lapsia ajatellen. Ensimmäiset repliikit ovat selkeitä ja helposti ymmärrettäviä, mutta ne kuljettavat myös vanhemman ihmisen mielenkiintoisesti näytelmän rauhalliseen ja taianomaiseen tunnelmaan sekä talviseen Muumilaaksoon.

Esityksen alkuvaiheessa mieleeni nousi hivenen utuisia kuvia lapsuudessa katsomistani Muumi-ohjelmista, ja näiden muistojen sekä taitavien näyttelijöiden ammattitaidon vuoksi katsoin kiinnostuneena esityksen alkutaipaleen. Kuitenkin jonkin ajan kuluttua esityksen alusta minusta alkoi tuntumaan siltä, että esitys on omaan makuuni rahtusen liian hitaasti etenevä.

Kuitenkin päätin jatkaa esityksen aktiivista seuraamista ja siirsin rauhallisen puoleisesta kerronnasta huomiotani näyttelijöiden ammattitaitoon. Näyttelijät olivat onnistuneesti luoneet jokaiselle tarinan varrella mukaan tulevalle hahmolle oman persoonallisen puhetyylin ja muista hahmoista selkeästi erottavan piirteen, kuten pelon tai tuntemattomien välttelyn. Nämä hahmojen väliset vaihtelut yhdistettyinä mielenkiintoisesti toteutettuihin liikkeisiin nukkejen kanssa muodostivat näkemisen arvoisen esityksen myös alakoulun ensimmäisillä luokilla olevia vanhemmalle katsojalle. Epäilen kuitenkin, että taidolla toteutetut hahmot olisivat ilahduttaneet itseäni vielä nykyistäkin enemmän nuorempana.

Hieman myöhemmin aloin kiinnittämään näyttelemisen ohella huomiota upeaan lavastukseen, jossa jokainen yksityiskohta oli suunniteltu toimivaksi. Lavastuksessa elementtejä oli loppupelissä aika vähän, mutta niistä jokainen oli tehty saumattomasti toimivaksi ja monikäyttöiseksi, mikä loi kaikkiin näytelmän eri vaiheisiin ainutlaatuisen tunnelman lavasteiden asettelua vain hitusen muuttamalla.

Oulun Teatteri: Taikatalvi. Kuvassa Henri Tuominen, Annina Rokka ja Annika Aapalahti. Kuva: Janne-Pekka Manninen. © Moomin Characters™

Loppuviimein aloin lavastuksen ja näyttelijäntyön ohella kiinnittämään huomiotani aiempaa vauhdikkaamman tahdin ansiosta itse tarinaankin. Tämä vei osaltani kuitenkin aikaa, koska tarinan hitaan etenemisen vuoksi olin lumoutunut näytelmän muista osista ja seurasin niiden toimintaa melko pitkään.

Esityksen tahdin nopeutuminen jossakin näytelmän keskivaiheilla olevassa kohtauksessa johtui erityisesti siitä, että tarinaan liittyy niillä main mukaan vauhdikkaampi ja äänekkäämpi hahmo, joka olisi luultavasti kiinnittänyt huomioni erityisesti nuorempana. Tätä epäilystä tukee eritoten se ilahduttava tosiasia, että kyseinen hahmo aiheutti suurta riemastusta paikalla olleissa lapsissa. Ja rehellisesti sanottuna kyllä energinen hahmo minuakin innosti esitystä seuratessani. Osin juuri tuon hahmon ansiosta innostuin toden teolla seuraamaan erityisesti tarinan etenemistä.

Teoksen loppukumarruksiin asti katsottuani ja Pieneltä näyttämöltä ulos käveltyäni tulin siihen johtopäätökseen, että rauhallisesta alusta huolimatta Taikatalvella on tarjottavaa vähän vanhemmallekin katsojalle, oli katsoja sitten kiinnostunut näytelmän upeasti esiintuodusta opetuksesta tai vain muumilaakson taianomaisesta ja seesteisestä tunnelmasta!

Kaisla Kiilakoski
Kuulun Oulun teatterin Näyttämöraatiin ja sain liput näytökseen. Emme ole kriitikkoja, vaan tuomme maallikkojen näkemystä teatterista someen ajassa, jossa teatteriarvioiden määrä on laskusuunnassa.