Sámi opera Ovllá máilmmi vuosttaščájálmas Oulu teáhteris ođđajagimánu 16. beaivvi 

Oulu teáhter, Sámi našunálateáhter Beaivváš ja Oulu Sinfoniija buktet lávddi nala vahku geahčen spiehkastatlaš stuoraduoji. Gažaldagas lea vuosttaš olleseahkeda opera, man vuosttaščájálmas loaiddastuvvo davvisámegillii.

Sámi opera Ovllá lea bálggesčuolli musihkalaš syntesa, mii ovttastahttá davviluonddu čiekŋalis ráhkadusaid, luođi ja modearna sinfoniijaopera. Ovllái lea nuohta bidjan Cecilia Damström, giehtačállosa ráhkadan sámi drámagirječálli Juho-Sire/ Siri Broch Johansen ja bagadallan Oulu teáhtera bagadalli Heta Haanperä. Opera orkeastarin doaibmá Oulu Sinfoniija ja kapeallameašttirin Oulu Sinfoniija njunuškapeallameašttir Rumon Gamba.

Symmetriija, luondu ja institušuvnnalaš stiivvisvuohta musihka guovddážis

Duoji musihkalaš vuođđu hápmahuvvá nuohttačeahppi Cecilia Damströmin duddjon jiekŋafáttá ja Emil Kárlsena nuhtten luđiid dialogii. Damströma jiekŋafáddá lea ožžon inspirašuvnnas čázi molekyladási symmetriijas; musihka šuoŋat ”njáhket ovdan”, jikŋot šuokŋan ja suddet fas, aivve dego čáhci luonddus.

Ovllá musihkas jiekŋafáttá vuostegeahčin báikkáiduvvá Suopma, mii govviduvvo stiivvis institušuvnnalaš váldin. Musihka árbevirolaš harmoniija, árbevirolaš tonálaš šuoŋat ja stiivvis, dássedit njelljii manni ritmmat speadjalastet historjjálaš árbevieru ja dan árpmuhisvuođa.

Emil Kárlsen, gii lea váldorollas, dulko Ovllá hámi jienalaš gaskasajis, mii sajáiduvvá juoigama ja operalávluma rádjegierragii:

”Aivve dego mu hápmi lea juoidá sápmelačča ja suopmelačča gaskkas, de maid mu lávlun lea juoidá juoigama ja opera gaskkas”, Kárlsen govvida.

Duhát olbmo muitalus ovttas

Juho-Sire/Siri Broch Johansena giehtačállin librehtto sálvá suopmelaš skuvlenvuogádaga traumáhtalaš lagashistorjái. Duodji muitala 1960–1970 -loguid skuvlaruovttuin, main systemáhtalaš assimilašuvdna botkii máŋgga sámi máná oktavuođa iežas bearrašii ja gillii.

”Dát lea sápmelaččaid muosáhus, mii lea deahtistuvvon ovtta olbmui, duhát olbmo historjját čáhkaduvvon oktii. Ovllá válljen speadjalastá daid bávččas válljemiid, maid sordojuvvon etnihkalaš vehádagaide gullevaš olbmot sáhttet šaddat dahkat vai cevzet doalahettiin dattetge iežaset árvvus”, Juho-Sire/Siri Broch Johansen muitala.

Duoji visuálalaš máilbmi goiste Nils-Aslak Valkeapää / Áillohačča dáidagis. Lávdehábmen, lihkadeapmi ja musihkka ráhkadit narratiivva bálddalas jietnan almmá hierarkiijaid haga. Dáiddalaš plánen lea mieigan nannosit máŋggasuorggat ja kultuvrraidgaskasaš ovttasbargui.

”Proseassa váimmusin lea polyfonalaš plánen. Suopmelaš bagadalli, sápmelaš plánejeddjiid ja sámi koreografiija ovttasbargu lea vuođđuduvvan guldaleapmái ja fuolalaččat koordinerejuvvon máŋggajienalašvuhtii. Lávddis šaddá sadji, mii ii čoavdde dehe neavvo, dat guldala”, bagadalli Heta Haanperä muitala.

Ovllá bovde geahčči čuovvut, mot láhppon jietna sáhttá gullogoahtit ođđasit. Muitalusa hávit leat duođalaččat, muhto guovdu daid šaddá maid juoga ealli, vuorddekeahtes ja čáppat.

Oulu lea Eurohpa kulturoaivegávpot jagi 2026. Ovllá lea Oulu2026-kulturprográmma ja kulturdálkkádatrievdama oassi, ja dat rahpá Oulu Eurohpa kulturoaivegávpogajagi 2026.