Máŋggahámatvuođa lávdi 

Govvadáidda guovddážis 2025  

Máŋggahámatvuođa lávddis deattuhuvvojit teáhtersuorggi  smávva prošeavttat ja produkšuvnnat, maid mihttomearrin lea dahkat čájeheaddji dáidaga máŋggabealagabbon, ja mat figget ođasmahttit čájeheaddji dáidaga suorggi sihke dahkkiid, sisdoaluid ja hámiid dáfus. 

Girjáivuođa lávdi vuojulduvvá jagi 2025 produkšuvnnaide dahje prošeavttaide, mat gulahallet govvadáidagiin ja ovdanbukti dáidagiin. Nuppástuhttot ovttas Vinttikamari-lávddi galleriijalatnjan ja buktit dohko ovdamearkka dihte installašuvnna! Barggu ollašuhttin- ja ovdanbuktináigi lea eanemustá gávcci vahku cuoŋo-borgemánus 2025.    

Vinttikamari lea unna lávdi, man teknihkalaš vejolašvuođat leat viehka unnit. Prošeavttain gánneha deattuhit sisdoaluid ja olbmuid, ii teknihkalaš ollašuhttima. 

Máŋggahámatvuođa lávdái sáhttá ohcat ná 

1) deavdit ohcanskovi, 
2) laktit mielde prošeaktaplána, mii lea čállojuvvon ovtta A4-siidui ja 
3) laktit mielde ohcciid CV:id ja vuođđodieđuid joavkku dahje organisašuvnna birra. 

Prošeaktaplánas galgá boahtit ovda, ahte mo prošeakta láhčá suopmelaš čájeheaddji dáidaga máŋggahámagin. Hás válddát vuhtii, ahte Vinttikamari lea unna lávddáš, man teknihkalaš vejolašvuođat leat oktageardánat. 

Oza maŋimustá 30.9.2024. Válljejuvvon produkšuvdna almmustahtto álgojagi 2025. Lassedieđuid addá Sari Tanner 044 703 7113 & sari.tanner@oulunteatteri.fi. 

Giitu buot ohcciide, ohcanáigi lea nohkan!

Oulu teáhter fállá Máŋggahámatvuođa lávdái válljejuvvon dahkkái dahje dahkkiide 

– Vinttikamari saji gávcci vahkkui miesse-geassemánus (mihcamáraid rádjái) ja borgemánus. Áigodagas soahpat válljejuvvon joavkkuin guovvamánus 2025. Vinttikamari lea Oulu teáhtera unnimus lávdi, black box, gosa čáhket 70 geahčči. 
– Ovdanbuktima/čájáhusa vuosttašeahket/dilálašvuohta lea borgemánus 2025 Oulu Dáidaga Ijas (Oulun Taiteiden Yö) ja vejolaš eará ovdanbuktimat/dilálašvuođat dán maŋŋel. 
– Oahpisteami teáhtera lanjaide ja lávdái lávdebargis álggahanbeaivve. 
– Čuovga- ja jietnateknihkkara oahpisteami saji geavaheapmái ovtta álggahanbeaivve ja ovtta konsulterenbeaivve. 
– Gohcci čájáhusaide 
– Guokte iešguđet molssaeavttu lávddi/gehččiidlanja sajáiduhttimis, molssaeaktun maiddái oalát guoros sadji. 
– Goziheaddji olbmo ovdanbuktimat = 2–4 čájáhusa 
– Dieđihanovttasbarggu ja máinnašumi neahttasiidduin. 
– Gárvodanlanja ja boddolanja. 
– Vejolašvuođaid mielde ovtta teáhtera vistti bargojoavkku várás. 

Teáhter ii fála 

– Bálkká dahje beaiveruđaid resideansaáigodagas 
– Mátkkiid 
– Idjadeami eanet go ovtta teáhtervistti (1–2 olbmo) 

Máŋggahámatvuođa lávdi 

Máŋggahámatvuođa lávddis deattuhit teáhtersuorggi čájeheaddji dáidaga unna prošeavttaid ja produkšuvnnaid, mat siktejit máŋggahámatvuhtii. Dán lassin das deattuhit dakkár prošeavttaid ja produkšuvnnaid, mat vigget ođasmahttit čájeheaddji dáidaga suorggi sihke dahkkiid, sisdoaluid ja hámiid dáfus. Resideansaprošeavttaid máŋggahámatvuohta sáhttá loktet dahkkiid ja fáttáid dahje hámiid, mat ovttastahttet vaikkeba iešguđege dáiddasurggiid. 

Resideansabadji bistá eanemustá gávcci vahku ja dan loahppaboađusin ferte šaddat juoga dilálašvuohta, man juogadit ovttas gehččiiguin: ovdamearkka dihte gárvves čájáhus, demo, proseassagovven, ságastallandilálašvuohta dahje dáhpáhus. 

Máŋggahámatvuođa lávdái sáhttet ohcat buohkat friddja suorggi ámmátolbmot: dahkkit, joavkkut ja organisašuvnnat. Mii sávvat jagi 2025 rabas ohcamis evttohusaid erenomážit visuála dáidaga ámmátdahkkiin. 

Válljema dahká teáhtera bargojoavku, man jođiha dáiddalaš jođiheaddji. Máŋggahámatvuođa lávdái eai leat ásahuvvon ekonomalaš mihttomearit, eaige dan dahkkit leat bargogaskavuođas Oulu teáhteriin. 

Vinttikamari lea unna lávdi, man teknihkalaš vejolašvuođat leat viehka unnit. Prošeavttain gánneha deattuhit sisdoaluid ja olbmuid, ii teknihkalaš ollašuhttima.