Liiankin osuvasti nimetty? 

Epäkasvi, 1977 
Ernst Mether-Borgström (1917–1996)
Sara Hildénin säätiö 

Ernst Mether-Borgström oli suomalainen taiteilija, joka liitetään konkretistiseen ilmaisutyyliin. Myös konstruktivismiksi kutsutussa tyylisuuntauksessa olennaisia asioita ovat abstrakti esitystapa, jossa muoto ja väri on järjestetty selkeästi nähtäviksi rakenteiksi. Konkretistien teoksissa toistuivat usein geometriset muodot ja kirkkaat värit.

Taideteoksen aihe löytyi teoksesta itsestään, eikä se esittänyt tai kuvannut itsensä ulkopuolella olevaa kohdetta. Konkretismia leimaa myös kiinnittyminen älyyn ja teoreettisuuteen. Mether-Borgströmille taiteen tekeminen oli kuitenkin tunteesta nousevaa ilmaisua, jolla hän halusi herättää katsojan aistit. 

Epäkasvi on valmistunut vuonna 1977 – lähes kolmekymmentä vuotta sen jälkeen, kun abstrakti taide alkoi lopulta juurtua Suomeen ja Mether-Borgström tuli tunnetuksi konkretistisena taiteilijana. Uransa alkutaipaleella hän työskenteli mainosgraafikkona. Ryhdyttyään maalariksi hän keskittyi esittäviin aiheisiin, kuten maisemiin ja muotokuviin. Siirtymä ei-esittävään taiteeseen edellytti häneltä vanhan ja tutun tekemistavan hylkäämistä.

Epäkasvia tahtoo kuitenkin katsoa maisema- tai asetelmamaalauksen hengessä. Onhan maalauksen hiekanvärinen tausta toteutettu pehmeällä otteella, joka jättää elävän siveltimenjäljen näkyviin. Ehkä Epäkasvi sittenkin esittää jotakin asiaa, jonka taiteilija näki tosimaailmassa. Voisiko se olla vaikkapa kuvaus kesäisellä hiekkarannalla lojuvasta verkkokassista, jonka sisältä on paljastunut piknik-tarvikkeita?  

Määrittelemätön, mutta ymmärrettävä

Mether-Borgströmille taideteos ei ollut asia, jonka voisi avata järkeilemällä. Hänelle teoksen elementit, kuten värit ja muodot oli tarkoitettu koettaviksi aistein – ei tulkittaviksi rationaalisella mielellä. Hänelle teokset olivat jo itsessään kokemuksia. Teosnimet oli tarkoitettu yksilöimään taideteokset toisistaan eikä nimillä ollut rinnastussuhdetta varsinaiseen aiheeseen.  

Mether-Borgström pyrki tietoisesti hämmentämään katsojaa teoksille antamillaan nimillä, jotta teosnimestä ei löytyisi kirjallista selitystä kuva-aiheelle. Sana epäkasvi tuntuu liiankin osuvalta nimeltä juuri tämän taiteilijan abstraktille teokselle. Pohdittuaan sanaa sen alkaa näkemään vertauskuvallisena jollekin hahmottomalle. Ajatusketju kasvista, joka on samalla jotain muuta kuin kasvi tuntuu johtavan ajatukset umpikujaan. Epäkasville ei vaikuta löytyvän määritelmää, mutta jollain sanattomalla tasolla sen voi ymmärtää.  

Tuomas Laulainen (FM) 
Amanuenssi, kokoelmat 
EMMA – Espoon modernin taiteen museo