Máilmmi álgočájálmas Ovlá Oulu teáhtera stuorra lávddi alde ođđajagimánus 2026

Oulu teáhtera stuorra lávddi alde oažžu 16.1.2026 máilmmi álgočájálmasa sápmelaš opera Ovlá, man čállá sápmelaš čájálmasčálli Juho-Sire/Siri Broch Johansen ja bagadallá Oulu teáhtera bagadalli Heta Haanperä. Opera orkeastaran doaibmá Oulu Sinfoniija ja kapeallameašttirin Oulu Sinfoniija bajit kapeallameašttir Rumon Gamba. 

Ovlá lea opera duohtavuođa jávkamis ja stuorra oktonasvuođas. Das, go ruohttasat iežas mannanáiggis ja kultuvrras gaikkoduvvojit bihtáide. Go mánná earuhuvvo su vánhemiin ja bággejuvvo ásodatskuvlii, gos son deaivá amas giela ja kultuvrra. Vásáhusas šaddá okto báhcima ja hilguma trauma. Oahppásis dahkkojuvvo amas ja mánná bajásšaddá heahpanit dan, mii lea. Amasvuođa dovddus šaddá identitehta, mii ii atte vuoiŋŋastit.     

Dáiddaduodji lokte Oulu teáhtera stuorra lávddi ala Davviriikkaid áidna eamiálbmoga, sápmelaččaid oaidninčiega ja maid daid hirbmat rašes čuovvumušaid, mat stáhtanjunnošiid ollašuhttán soardindoaimmaid geažil váikkuhit ain ođđa sápmelašsohkabuolvvaide. 

”Boares operadáiddadujiin lea dávjá hui patriarkála máilmmigovva, ja dain geahččat máilmmi váldedolliid kolonisttalaš oaidninčiegas. Danin háliidin ahte máilmmi álgočájálmasopera, man diŋguimet jagi 2026 prográmmii, dahkkojuvvo unnitlogu oaidninčiegas. Johansena libretto lea máilmmi fiinnis, čieŋal ja maiddái ruossalas muitalus Ovlá-váldopersovnna eallimis, ja dan buot dáhpáhusat lea juogo duohta dahje livčče sáhtán dáhpáhuvvat”, Oulu teáhtera dáiddalaš jođiheaddji Alma Lehmuskallio muitala. 

“Mun háliidivččen dahkat dáidaga mii aiddostahttá mo suoma, ruoŧa, norgga ja ruošša stáhtat leat láhtten sápmelaččaid vuostá. Háliidivččen maiddái čájehit mo mii ieža oaidnit min Sámi. Ovlá eallá sihke suoma, ruoŧa ja dážabeale Sámis, nu mo máŋgga sápmelaččat leat dahkan ja ain dahket odne ge. Midjiide han Sápmi lea min eana, eat nu beroš riikkarájáid”, Juho-Sire/Siri Broch Johansen muitala. 

Dáiddaduoji šuoŋa komponere ovdánan suopmelaš šuokŋadahkki Cecilia Damström ja sus lea rávvejeaddjin sámemusihka áššedovdi Ánndaris/Anders Rimpi. 

”Šuokŋadahkkin válljiimet ovttas Oulu Sinfoniijain Cecilia Damströma, geas lea attáldat ja hállu váldit iežas šuokŋa komposišuvnnaiguin beali servodatlaš fáttáide ja maid dramaturgiija áddejupmi, eaige sus leat ovdagáttut dáiddadujiid máŋggakultuvrralašvuođas”, govvida Lehmuskallio. 

Mii gullat musihkas sápmelaš luonddu stuorra ja dipma čuodjanduovddan. Čábbodaga duohken goittotge ihtá rašes muitalus dáistaleamis: kolonisttalaš válddit dego Suopma, leat dolvon sápmelaš eamiálbmogis sin hármonalaš oktavuođa lundui, nu ahte figget buhttet dan idustrialiserejumiin ja ráhkademiin rusttegiid. Dát ruossalasvuohta boahtá oidnosii musihkas, mas luonddu friddja rávdnji bisána áiti ritmma vuostá, ortnega ja garasvuođa struktuvrraide. Guovdu orkeastara dialoga gullogohtet sápmelaš juoigiid iežaset jienat, mat čájehit ovttaskas olbmo sitkatvuođa ja fámu dáistalit ruovttoluotta mánnávuođas dolvojuvvon identitehta. 

Šuokŋadahkki Cecilia Damström komponere musihka nana ovttasbarggus sámemusihkkáriiguin, geat ráhkadit buot luđiid operai. Dát luođit suddet šuoŋa komposišuvdnii guovddáš oassin, nu ahte gudnejahttet sápmelaččaid kulturárbevieru ja ovttastahttet sin jienaid dáiddaduojis oktasaš musihkalaš ovdanbuktimii. 

“Munnje lea dehálaš ahte luohti lea duohta oassi operas. Juoigit galget dahkat buot luđiid, mat galget leat dehálaš ja duohta oassin musihkalaš ja dáiddalaš ollislašvuođas. Čieža solisttas leat njeallje juoigi, ja buot juoigit diehttelasat sápmelaččat. Luohti lea min musihkalaš árbevierru, min manakeahtes immateriála árbbis, mii lea seammá kulturdásis ja seammá árvvolaš go orkeastarmusihkka. Mu mihttomearri lea, ahte juohkehaš gii geahččá dán opera, galgá luođi árvvu dovdat rupmašis”, Juho-Sire/Siri Broch Johansen muitala. 

Produkšuvnna guosseplánejeaddjin doibmet sápmelaš dáiddárat: lávdehábmejeaddjin Geir Tore Holm, gárvoplánejeaddjin Helmi Hagelin ja čuovgaplánejeaddjin Øystein Heitmann. Opera jietnaplánemis vástida Oulu teáhtera Jari Niemi. Váldorollas lea Emil Kárlsen. 

Ovlá-opera guovddážis lea nuppe dáfus dieđu juohkin ja ovddasvástádusa guoddin stáhtanjunnošiid vearredaguin ja nuppe dáfus sápmelaččaid iežaset vásáhusaid ovdanbuktin. Seammás go dáiddaduodji geahččá árpmuheamit servodatlaš struktuvrraid ja olggušteami, dat geahččá lieggasit ovttaskas olbmo. 

Figgamuššan lea viiddidit ipmárdusa das, geaid muitalusat gullet suopmelaš stuorra lávddiid ala, fállat sápmelaš gehččiide vejolašvuođa dovdat iežaset lávddi alde ja maid dahkat oinnolažžan viiddit gehččiidjovkui min iežamet álbmotunnitlogu historjjá ja dálá dili. 

”Dieđán, ahte mii doaibmat rašes áššiiguin dálá áiggis, mas áššáigullevaš sivaid geažil jerrojuvvo, geas lea vuoigatvuohta muitalit geange muitalusaid. Mii eat eanetlogu ovddasteaddjin sáhte oamastit sápmelaččaid muitalusaid, de lei diehttalas ášši, ahte dáiddaduoji ferte ráhkadit ovttasráđiid sámedáiddáriiguin, nu ahte vuhtiiváldá rašes áššiid ja guldala sin. Sáhttá leat, ahte mii meaddit mátkki áigge, muhto ballu das ii oaččo leat eastimin dan, ahte iešguđetlágan oaidninčiegat ožžot saji teáhteriid lávddiid alde”, deattuha Lehmuskallio. 

Opera ollašuhttojuvvo ovttasráđiid Oulu Sinfoniijain, Sámi Našunálateáhter Beaivvážiin ja Oulu2026:in.