Oulun teatteri ei voi jatkossa enää hakea Taiteen edistämiskeskuksen festivaalitukea Lasten ja nuorten teatterifestivaaleilleen. Taustalla on Taiken muutos lastenkulttuurin erityisavustusten hakuperiaatteissa ja toisaalta se, ettei valtionavustusta saava taho voi hakea erillistä festivaalitukea Taiteen edistämiskeskukselta.
Valtion mittavat leikkaukset kulttuuriin aiheuttavat esittävän taiteen kentälle nyt merkittäviä heikennyksiä esimerkiksi kulttuurin saavutettavuuteen liittyen.
“Päätös on hyvä esimerkki siitä, miten Petteri Orpon hallituksen kulttuuria koskevilla leikkauspäätöksillä ei lähellekään pelasteta valtion taloutta, mutta tehdään syvästi vaikuttavia, tässä tapauksessa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia huononnuksia”, kertoo teatterin ja festivaalien taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio.
Taikelta saatu festivaalirahoitus oli 35 000 euroa vuonna 2024 ja aiempina vuosina 40 000 euroa. Tuki on mahdollistanut festivaalien järjestämisen.
“Festivaalien tukiperiaatteiden muutos tulee meille erittäin vaikeaan aikaan. Valtio leikkaa merkittävästi teattereiden tukia ensi vuodesta alkaen, joten meillä ei käytännössä ole mitään mahdollisuuksia säilyttää toimintaa, josta saamme heikosti lipputuloja. Samanaikaisesti pidän erittäin vakavana tilannetta, jossa juuri lapsille ja nuorille suunnatusta toiminnasta joudutaan luopumaan”, toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen sanoo.
Avustus on kokonaisuudessaan käytetty festivaaliesitysten kulujen kattamiseen, eli valtaosa siitä on mennyt Oulun teatterin ulkopuolisten taiteilijoiden palkkaan. Vuonna 2024 festivaalilla oli 14 esitystä lapsille ja kolme esitystä nuorille. Esitysten lisäksi festivaaleilla on ollut lukuisia pääsymaksuttomia tilaisuuksia, jotka on katettu avustuksella.
“Festivaalirahoituksella on ostettu esitettäväksi myös sellaisia esityksiä, joilla on hyvin marginaalinen yleisö, ja jotka eivät tuota Oulun teatterille lipputuloja. Ilman ulkopuolista rahoitusta vähintään kykymme palvella erilaisia erityisryhmiä ja tuoda taidetta kaikkien ulottuville vaarantuu merkittävästi, jos ylipäätään pystymme mitään festivaaleja jatkossa järjestämään”, painottaa Lehmuskallio.
Palkittu festivaali on yksi Suomen vanhimmista festivaaleista lapsille ja nuorille
Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalia on järjestetty vuodesta 1982 alkaen, ja alansa vanhimpana se on valtakunnallisesti merkittävä. Festivaalin vaikutuspiiri ja työkenttä ovat laajat, koska tapahtuma on ainoa teatterifestivaali lapsille ja nuorille koko Pohjois-Suomen alueella.
Festivaalilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten teatterin esiintuomisessa ja kehittämisessä. Taidekasvatuksellisten pyrkimysten ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistämisen lisäksi festivaali tukee lapsille ja nuorille tarkoitetun esittävän taiteen asemaa sekä edistää alan taiteilijoiden työllistymistä.
Tapahtumalle myönnettiin Lasten ja nuorten teatteriteko -palkinto arvostetussa teatterialan Thalia-gaalassa vuonna 2012. Sitä kiitettiin ansiokkaasta ja monipuolisesta lasten ja nuorten kulttuurin esittelystä ja edistämisestä pitkän historiansa aikana.
Vuonna 2024 Oulun teatteri eriytti Oulun lasten ja nuorten teatterifestivaalin lapsille ja nuorille omiksi festivaaleikseen.
”Olemme 1,5 vuotta tehneet kehitystyötä lasten ja nuorten festivaalien merkityksen, laadun ja saavutettavuuden eteen, jotta palvelisimme yhä paremmin pieniä ja vähän isompia katsojia. On todella sääli todistaa tämän kehitystyön valuvan ainakin osin hukkaan”, huomauttaa Lehmuskallio.
Oulun teatteri pyrkii saamaan korvaavaa rahoitusta festivaaleilleen.
“Etsimme nyt aktiivisesti erilaisia rahoituskeinoja festivaalien säilyttämiseksi. Lapsille ja nuorille suunnatun teatterin haaste on se, että sen valmistuskustannukset ovat samat kuin aikuisille, mutta lipputulot ovat pienet”, Moilanen huomauttaa.
Oulusta hävisi tuki kuluneena vuonna myös 42-vuotiaalta Oulun kansainväliseltä lasten- ja nuortenelokuvien festivaalilta, kun se jäi täysin ilman elokuvasäätiön festivaalitukea ja 39-vuotiaalta Arktiset askelet –tanssitapahtumalta, joka niin ikään menetti koko Taiken tukensa.
”Pohdituttaa, välitetäänkö pohjoisemmassa asuvien lasten ja nuorten näkökulmasta enää yhtään missään”, Lehmuskallio harmittelee.