Jane ja Aatos Erkon säätiö on myöntänyt Oulun teatterille 497 000 euron apurahan Suuren näyttämön teosten monimuotoisuus ja kansainvälinen osaaminen tulevaisuustekijöinä Oulun teatterissa vuosina 2025–2027 –hankkeelle.
”Olemme valtavan iloisia siitä, että Jane ja Aatos Erkon säätiö on arvioinut strategiamme mukaisen kehitystyön olevan merkityksellistä tässä ajassa. Hanketoiminnan tavoitteena on vahvistaa tulevaisuustaitojamme ja osaamistamme muuttuvassa maailmassa, jotta voimme jatkossa palvella yhä laajempia ja moninaisempia yleisöjä”, Oulun teatterin toimitusjohtaja Anu-Maarit Moilanen iloitsee.
”Tämän ulkopuolisen avustuksen ajoitus on esittävän taiteen valtiontuen leikkausten tullessa erinomainen, mutta samaan aikaan koen surua siitä, että teattereiden kehittämiseen liittyvää panostusta ei pysty löytämään teattereiden pysyvästä rahoituksesta”, taiteellinen johtaja Alma Lehmuskallio sanoo ja jatkaa:
”Taiteen kuuluu olla yhteiskunnan edelläkävijä, haastaja ja vapauden etsijä. On koko esittävän taiteen ja sivistyneen, toimivan yhteiskunnan kannalta elinehto, että pystyisimme kehittymään sen sijaan, että kaikki aika ja resurssit menevät juuri ja juuri hengissä pysymiseen, kuten nyt tapahtuu.”
Hankkeella kehitetään suuren näyttämön sisältöjä ja kansainvälistä osaamista
Tammikuussa 2025 alkava hanke kehittää suurelle yleisölle esitettäviä sisältöjä ja teatterin kansainvälistä osaamista sekä laajentaa yleisöpohjaa. Hanke toteutetaan kuuden suuren näyttämön produktion sekä sisäisen kehitystyön kautta.
Produktioissa keskitytään monimuotoisiin sisältöihin, tekijöihin ja taiteenlajeihin sekä kansainvälisen tuotanto-, yhteistyö-, myynti- ja markkinointiosaamisen kehittämiseen.
”Oulun teatterin slogan on rohkeasti uudistuva kaikkien teatteri. Meidän täytyy miettiä sitä, miten toimintamme ei olisi ulossulkevaa, ja tarkastella kriittisesti sitä, kenelle annamme mahdollisuuden kokea kuulumisen ja yhteisöllisyyden tunnetta”, Lehmuskallio linjaa.
Hankkeen avulla toteutettujen produktioiden myötä Oulun teatteri pyrkii tavoittamaan paremmin esimerkiksi eritaustaisia ja ei-suomenkielisiä katsojia sekä 13-18-vuotiasta yleisöä.
“Vuoden 2026 maailman kantaesitysoopperamme tulee myös olemaan vähemmistönäkökulmasta, erityisesti sen takia, että koko ooppera-taidelajin historia on hyvin patriarkaalinen ja kolonialistinen”, Lehmuskallio kertoo.
Vähemmistonäkökulmat esiin
Kyseessä on kehitysraha, jolla Oulun teatteri ei voi rahoittaa perustoimintaa. Suomen hallituksen kulttuurileikkauksien takia teatterin perustoiminta on edelleen uhattuna.
Kun teattereiden taloudellinen tilanne tiukkenee, myyntitulojen merkitys korostuu. Tästä yhtälöstä syntyy paine valita etenkin suurelle näyttämölle tuttua ja turvallista ohjelmistoa.
“Kun tehdään produktioita tavoitteena tavoittaa mahdollisimman suuria ihmisjoukkoja, tullaan samalla tehneeksi oletuksia siitä, mikä suurta yleisöä kiinnostaa, mitkä ovat suuria aiheita ja kenelle ne on tarkoitettu. Tämä saattaa johtaa ajatteluun, jossa vähemmistönäkökulmat ovat suurella näyttämöllä paitsiossa sekä tekijöiden että aiheiden suhteen”, Lehmuskallio painottaa ja jatkaa:
“Taide kuitenkin myös osaltaan määrittelee esimerkiksi sitä, miltä suomalaisuus näyttää ja kenen näkökulmia pidetään olennaisina. Vähemmistönäkökulmien huomiotta jättäminen ei vastaa nykymaailmaa tai välitä sellaista moninaista maailmankuvaa, jota Oulun teatteri haluaa teoksillaan välittää.”